Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

This is where the fun begins.

JOIN CHARACTERS

HOW TO PLAY

Kuvun sisällä vallitsee kuivakausi, ja lämpötila vaihtelee 20 ja 28 asteen välillä. Sateista ei ole tietoakaan, mutta harmautta esiintyy etenkin metsän yläpuolella. Heikkoa tuulta.

 1  2  3  4  5  6  7  > >>  [ Kirjoita ]

Nimi: Lexx

16.09.2017 19:25
Henry Barlow

"Tuore kelpaa aina", vastasin hymähtäen, "ja mielellään itse pyydystettynä."
En ollut koskaan, edes ennen kupua, välittänyt purkkiruuista, enkä varsinkaan pavuista. Jos totta puhuttiin, olin sata prosenttisesti lihansyöjä. Rehut olin aina jättänyt eläimille ja viherpiipertäjille.
"Mitäs sanot jos lähdettäis vaikka ihan metsälle?" kysyin pojalta suupieli pienessä virneessä.
"Ellet sitten aio itse syödä sitä mitä sulla on." Tutkin pojan silmiä omillani.

Nimi: Akit4

05.09.2017 18:25
Donna Howell

Kuten olimme aikaisemmin jo ajatelleet, tämäkin kauppa oli ilmeisesti tyhjennetty jo aikoja sitten kaikesta selvitymisen kannalta tärkeästä, sillä Adam ja Jacob eivät olleet löytäneet mitään, vaikka olivatkin ehtineet tutkia paikan läpi sillä aikaa, kun itse olin juminut Boydin takia aikaisemmalla kaupalla. Huokaisin turhautuneena ja katseeni vilkaisi kauppaa epätoivoisena. Ehkä meidän pitäisi sitten vain palata muiden luokse. Ainakaan tämä reissu ei ollut täysin turha, olinhan löytänyt ruokaa.
Ruuasta puheenollen, nuorempi pellavapää pyysi sitä pian minulta. Vaikka olinkin säännöstelyn kannalla, olin alkanut jopa pitää Adamista sen verran, että laskin reppuni selästäni ja kaivoin ruokapurkin pojalle. Katsahdin samalla sivusilmällä kauemmas siirtynyttä Boydia, jota myös Jacob näytti tarkkailevan.
"Onko nälkä?" Jacob kysyi kolmannelta blondilta, jolloin ruskeat silmäni loivat terävän katseen tuttavaani. Itse en haluaisi jakaa ruokia Boydille, ennen kuin olisi täysin varma, että tuohon voisi luottaa, mutta tapansa mukaan Jacob käyttäytyi tarpeettoman ystävällisesti.
"Jos hänellä on, saa hän itse etsiä syötävänsä", mutisin ja vedin reppuni kiinni ja nostin sen selkääni. Jätin huomiotta Jacobin pyytävän katseen ja astelin kirvesmiehen luokse. Katseeni tutki tuota yhä lakkaamatta, vaikka hän ei vaikuttanutkaan olevan uhaksi. Halusin vain oppia tuosta enemmän voidakseni tehdä lopullisen mielipiteeni hänestä.
"Kerrohan jotain itsestäsi", kehotin ja silmäilin likaisten ikkunaruutujen lävitse ulos kuollutta pihamaata, jolla edes tuuli ei näyttänyt liikkuvan. Ainoastaan lämpö väreili kaukaisuudessa halkeilevan tien pinnalla luoden kangastuksen vedestä. Oli liiankin hiljaista.

Nimi: Bakugou

02.09.2017 20:26
Boyd Hartman

Hämmennyin hieman, kun blondi, Jacobiksi esittäytynyt kertoi heidän olevan osa Primin joukkoa, mutta tajusin, että tuo oli saattanut tarkoittaa tuota naista. Vilkaisin nopeasti toista jätkää, jonka tämä Jacob oli esitellyt Adamiksi, sitten taas naista - oliko tuo Prim?
Ilmeisesti Prim saattoi olla jonkinmoinen kutsumanimi tai jotain, kun nainen korjasi minulle olevansa Donna. Tuhahdin pienesti mutta pysyin hiljaa. Ja heitä oli enemmänkin? Kuinkakohan monta? En miettinyt kauaa, kun Donna alkoi jo puhumaan kaksikolle. Näin parhaaksi lähteä syrjempään; minulla ei ollut kummempaa kiinnostusta siihen, mitä nuo porisivat.
Kävelin hieman syrjempään, potkaisten jotain pientä, maassa lojunutta mutteria. Vilkaisin ulos ikkunoista, ja kun kättäni alkoi särkemään, tajusin alkaa laittamaan kirvestäni reppuun.

Nimi: Kai

31.08.2017 00:05
Bae Min-ju

Hymähdin huvittuneena Henryn vastaukselle heittooni. Olin varmaan kunnon ruipelo nössykkä tuon silmissä, mitä en todellakaan tahtonut. Enkä edes ollut mikään hiirulainen, ainakaan sisältä. Sisäinen taistelijani ei vain ollut vielä tullut esille (tai ehkä se vielä nukkui narkolepsiakohtausta pois). Jokaisen kohtauksen jälkeen oli aina kummallinen olo, kuin en saisi mitään aikaan vaikka kuinka yrittäisin. Aika tuntui junnaavan paikallaan, kuten silläkin hetkellä, joten pyrin pääsemään tilanteesta eteenpäin niin pian kuin mahdollista.
"Tarviiko tohon ees vastata?" kurtistin kulmiani faktan musertaman hymyn kera. En ollut metsästäjätyyppiä, enkä ollut varma oliko Henrykään. Aistin hänestä kuitenkin auran, joka uskotteli että hän saisi asiat tehtyä paremmin kuin minä. Enkä tahtonut pistää vastaan tälle seikalle.
"Purkki vai tuore?" heitin, kaivaen morapuukkoni pyörimään sormieni väliin. "Mulla pitäis olla jotain papuja tai keittoa tossa," mainitsin ja nyökkäsin selässäni roikkuvaan reppuun.

Nimi: Lexx

30.08.2017 22:53
Henry Barlow

”No en yhtään ihmettele”, hymähdin. Tarkoitukseni ei ollut olla mitenkään ilkeä, mutta tajusin että siinä seisoskellessa oli kulunut kallista aikaa, jonka olisin hyvin voinut käyttää vaikka ruuan etsimiseen. Nykyään ruoka oli kuin myytti meille selviytyjille. Vähän samalla tavalla kuin aseet. Molempia oli vaikea saada käsiinsä.
Pidin silmäni yhä pojassa, ja olin aistivani jonkinlaista hermostuneisuutta hänessä. Huokaisin ja vein katseeni hetkeksi sivulle. Minä en ollut suunnitellut ottavani ketään matkaani, mutta jostain syystä tuntui väärältä jättää toinen yksin harhailemaan. Tuntui myös hassulta ajatella noin.
Käännyin toisen puoleen ja purin hieman huuliani. ”Onks sulla nälkä?”
Se oli minun tapani kysyä toista lähtemään mukaani. Omanarvontunnolleni olisi ollut liian kova kolahdus aloittaa kysymys ”haluatko”-sanalla tai vastaavalla, joten näin parhaaksi kiertää liian suoran tavan kysyä sitä.

Nimi: Kai

30.08.2017 22:28
Bae Min-ju

Aatteeni piti varmaan paikkansa; jokaisella, ihan tavallisella kulkijalla, ei varmasti ollut kivääriä tai haulikkoa mukanaan. Henryllä oli oikeastaan sama aseistus kuin minulla. Osoitin tämän hänelle vilauttamalla housujeni taskussa säilyttämääni puukkoa.
"Parempaa kamaa en oo löytänyt," totesin huokaisten. "Enkä usko että tuun löytämään, hyvä etten oo parin päivän sisään kylmänä." Hieraisin niskaani hieman ahdistuneena, sillä en ollut monenkaan ihmisen kanssa kuvun alla tapahtuneesta keskustellut. Vaikka Henry vaikutti kyseenalaistamattomalta tyypiltä, tunsin oloni hänen seurassaan hieman ahdistuneeksi. Mies vaikutti jollain tapaa liiankin tyyneltä ja vakaalta, kuin tämä vetäisi jotain roolia. Ehkä olin vain ravinnepuutteessa ja likaisuudestani ahdistunut, mikä oli erittäin mahdollista sillä hetkellä.

Nimi: Lexx

30.08.2017 22:02
Henry Barlow

Kun toinen sanoi nimeni mutta pysyi silti vielä vaiti, tutkiva ilmeeni vaihtui odottavaksi, ja kohotin hieman kulmiani kehottaen toista jatkamaan. Tämä kuitenkin vain kysyi kannoinko mitään muita aseita kuin kädessäni olevaa pistoolia, jolloin nyökkäsin taas.
”On mulla tämä”, otin takin sisätaskusta terävän puukon ja näytin sitä, ”sekä repussa yksi tikari.”
Minulla oli ollut myös kivääri, ihan omasta takaa, mutta olin erittäin paskaa tuuriani hukannut sen. Se jos mikä oli erinomainen kapistus zombieiden tappamiseen.
”Entä sä? Onko sulla muuta?” kysyin puolestaan Minjulta.

Nimi: Kai

30.08.2017 21:37
Bae Min-ju

Nyökkäsin toiselle kuultuani hänen nimen. Ilmeisesti jenkki, tai siltä hän ainakin kuulosti. Minun sukujuurteni sijainti ei ollut tuolle varmastikaan mysteeri, vaikka yritinkin puhua mahdollisimman puhdasta englantia. Minua harmitti, etten ollut jo ala-asteikäisenä aloittanut opiskelemaan englantia, olisin varmasti jo parempi. Pääasia oli kuitenkin, että sanastoni oli laaja ja hallitsin kieliopin täsmällisesti.
"Hmm, Henry," aloitin hieman arasti, sillä en kyennyt lukemaan miehestä oikein mitään. Laskelmoin puheenaiheita päässäni lujaa, kunnes viimein päädyin päivänvarmaan: "Mitä aseita sä kannat? Muita kun tota, siis." Nyökkäsin viimeisen lauseen välissä miehen otteessa rennosti mutta varmasti istuvaan aseeseen. En ollut varma mitä tavoittelin kysymykselläni, kai mietin kuvun sisäistä skaalaa aseiden välillä. Löytyikö kuvun alta edes kivääreitä tai haulikkoja? Tai jousia? Jousi kuulosti mukavan rennolta ja hiljaiselta, sellaisen voisin ilomielin ottaa, tai edes aseen vaimentimella.

Nimi: Lexx

30.08.2017 21:12
Henry Barlow

Toistin kysymykseni, kun toinen ei tuntunut kuulevan sitä. Tämä vaikutti vähän hajamieliseltä, enkä viitsinyt ruveta äksyilemään, kun toisella tuntui asiat olevan ei-niin-hyvässä-kunnossa.
Poika esitteli itsensä Minjuksi, jonka perään hän lisäsi vielä ”Baen”, mikä sai minut rypistämään kulmiani, mutta jonka hän selitti kuitenkin sukunimekseen. Kasvoilleni tuli sellainen ”ahaa”-ilme, ja nyökkäsin toinen suupieli hieman koholla.
”Henry”, kerroin. Katselin poikaa vähän arvioiden; tämä oli siro, ei mitenkään vahvannäköinen, mutta ei mikään ruipelokaan. Eikä ollenkaan pahannäköinen.

Nimi: Kai

30.08.2017 21:00
Bae Min-ju

Tilanne oli edennyt varsin hyvin ja helposti, mikä vaikutti minusta omituiselta. Usein olin joutunut ottamaan luodin tai puukosta kylkeen, mutta nyt vastapuoli tuntui oikeastaan aika mukavalta. Olin tietenkin yhä varpaillani, sillä koskaan ei voinut päättää mielipidettä ihmisestä vain ensivaikutelman mukaan.
"Kiitos, kai...?" en ollut varma mitä tuossa tilanteessa olisi pitänyt sanoa – olihan ase kuitenkin omani –, mutta karistin kiusallisen epävarmuuden pois astelemalla vain suoraan revolverini luokse ja sullomalla sen housujeni selkämykseen. Tuo tapa minun täytyisi korjata, revolvereissahan ei ole varmistinta...
"Mitä?" havahduin kysymään äkkiä. Miehen kysymys oli mennyt minulta aivan ohi, minä kun olin tyhmänä jäänyt tyhjänpanttina tuijottamaan kuivaa asfalttia jalkojeni alla. Onnekseni toinen toisti kysymyksensä, eikä ainakaan omaan silmääni vaikuttanut kovin turhautuneelta omasta mokastani.
"Minju," vastasin viimein, miettien tahtoiko tuo kuulla myös sukunimeni. "Bae," lisäsin perään. Ja se kuulosti siltä, että olisin osoittanut toiselle hellittelynimen.
"Bae Minju," varmistin vielä. Toivottavasti sain asiani perille. "Entä sä?"

©2017 STUCK UNDER THE DOME | RPG - suntuubi.com